Kolmas Pas takana...

Eilen oli sitten se kolmas PAS, eikä kaikki mennyt niinkuin oli ivf-hoidon jälkeen suunniteltu...
Olkia piti sulattaa kolme, eli kuusi alkiota. Neljä ensimmäistä huurunenää eivät selviytyneet. Kaksi alkiota selviytyi, nekin huonolaatuisia, mutta siirrettiin kumminkin molemmat.
Nyt iski suunnaton ahdistus. Tuntuu ettei ole mitään mahdollisuuttakaan että raskaus alkaisi näillä alkioilla. Ja pakkaseen jäi enää kaksi olkea. Seuraava ivf jo häämöttää ja se pelottaa ihan hirveästi. En tiedä pystynkö siihen enää. Viimeksi punktoitiin 70 munarakkulaa ja tuska oli sanoinkuvaamatonta. Enkä voinut kuvitellakaan, että ne 14 pakkaseen laitettua hyvänlaatuista alkiota eivät toisi meille lasta.
Siirron tehnyt lääkäri oli onneksi ihana, huumorintajuinen nainen. Siirron jälkeen huusi vielä alapäähäni että "pysykääkin siellä nyt seuraavat 8 kuukautta" :) Toivon että saisimme olla vain tämän lääkärin potilaita jatkossa! Lääkäri oli niin luonteva, ettei kiusallisia hiljaisia hetkiä tullut lainkaan ja mieskin kehtasi kysyä asioista (mitä ei ole ennen tehnyt, käyntien jälkeen vaan minulle ihmetellyt sitä ja tätä...)
Tänään siis pp1 ja testipäivä on 5.10. Google taas kovassa käytössä kahden huonolaatuisen alkion kiinnittymismahdollisuuksista. Kyllä taas kaikki voikin olla niin perkeleen vaikeaa...

Kolmas PAS

Kolmas PAS olisi sitten ylihuomenna perjantaina, 21.9. Zumenoneja on taas napsittu kp 2 lähtien, eilen aloitin luget. Siirto ollut nyt aiemmin aina kp 14 (vai 15, en ole ihan varma), mutta nyt siirto kp 17. Ja ihan vaan siksi etten saa töistä vapaata! Esimies on ärsyttävä enkä saanut työvuoroakaan kenenkään kanssa vaihdettua. Väestöliitosta kysyin saako siirtopäivästä mitenkään siaraslomapäivää, ei onnistu.. Toivotaan vaan ettei limakalvo ole jo liian paksu (vai voiko se edes olla liian paksu?) kun kp 10 ultrassa (kp 12 osui tietysti sunnuntaille..) limis jo 7mm.
Haluaisin nyt ajatella että "kolmas kerta todensanoo" mutta olen ajatellut niin jo aika monesti. Kolmas yrityskerta e-pillereiden lopettamisen jälkeen. Kolmas terolut kierto (joo, kuulostaa näin jälkikäteen tosi naurettavalta että oikeasti joskus ajattelin raskautuvani pelkästään sillä että napsin teroluteja menkkojen aikaansaamiseksi). Kolmas clomifen avusteinen kierto. Kolmas kierto kun saatiin (luultavasti) ovulaatio tapahtumaan. Kolmas puregon/pregnyl avusteinen kierto. Kolmas inseminaatio. Nyt en jaksa edes toivoa.
Kyllä tämä kaikki vaan on niin helvetin uuvuttavaa. Ollaan ajateltu, että tämä olisi nyt viimeinen PAS tänä vuonna. Jos jatkaisi sitten ensi vuonna. Saisin olla ilman hormoneja pari kuukautta. Ja haluanko taas tehdä negatiivisen raskaustestin joulun alla? En todellakaan. Vaikka nyt se ei varmaan sattuisi niin paljon kuin aiempina vuosina. Tähän tottuu.